Daniel Featherstone

Daniel Featherstone vangitsee liikkeessä olevan New Yorkin – kontrastien kaupungin, jossa aristokraatit, itseään kuninkaallisiksi julistaneet henkilöt ja väsyneet työläiset jakavat samoja jalkakäytäviä. Hänen objektiivinsa suuntaa Grand Centralin ympäristön katuihin ja muuttaa jokapäiväiset ohikulkijat ikoneiksi yhdessä hetkessä. Katseista, tyyleistä ja eleistä tulee tarinoiden palasia, yhtä välittömiä ja runollisia kuin Frank O'Haran lounasrunot. Featherstone etsii sitä, mitä pinnan alla piilee: tuuleen tarttunutta hiuskiharaa, ryppyä, joka paljastaa eliniän, katsetta, joka vaihtelee uhmakkuuden ja haavoittuvuuden välillä. Juuri näissä ohikiitävissä hetkissä – usein silloin, kun kohde yhtäkkiä tajuaa olevansa valokuvauksessa – hänen kuvansa saavuttavat raa'an intensiivisyytensä. Graffitin ja graafisen suunnittelun juuret omaava Featherstone tuo valokuviinsa terävän värin, tasapainon ja tekstuurin. Hänen estetiikkansa on hienostunutta, mutta kohtaamiset pysyvät spontaaneina – käytäntö, jonka avulla hän voi kuvata ihmisiä heidän varomattomimmassa tilassaan.